Hevosalalla sovelletaan Maaseudun työnantajaliiton ja Teollisuusliiton välistä Maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta, jonka piiriin kuuluvat esimerkiksi ravi-, harraste- ja ratsastustallit sekä ratsastuskoulut. Ohessa avataan tarkemmin kyseisen työehtosopimuksen sääntelyä.
TYÖAIKA
TES:n perusteella säännöllinen työaika on 8 h per päivä tai 40 h per viikko. Säännöllisellä työajalla tarkoitetaan tavanomaista työaikaa, jolta maksetaan yksinkertaista palkkaa. Työviikko alkaa maanantaisin klo 5.00, joten työaikaa tulee tarkastella tämä huomioiden.
Työaika voidaan toteuttaa myös niin sanotusti keskimääräisenä. Tällöin työaika voi vaihdella välillä 4–10 h per päivä, mutta kuitenkin niin, että työntekijällä on säännöllistä työaikaa maksimissaan 50 h per viikko. 10 tunnin pituisia työvuoroja voidaan käyttää yhdenjaksoisesti enintään 2 viikon ajan. Tämän jälkeen on oltava vähintään viikon ajan enintään 8 tunnin pituisia työvuoroja.
TAUOT
Mikäli työntekijän työaika on yli 6 tuntia per päivä, hänelle annetaan vähintään 30 minuuttia kestävä palkaton tauko.
Lisäksi työntekijän työvuoron kestäessä 8 tuntia, työntekijällä on oikeus kahteen 12 minuutin taukoon (2 x 12min). Alle 8 tunnin vuoro puolestaan oikeuttaa yhteen 12 minuutin taukoon (1 x 12 min). Mikäli työvuoro kestää vähintään 10 tuntia, työntekijällä on oikeus kolmeen 12 minuutin taukoon (3x 12 min). Kaikki kyseiset tauot lasketaan työaikaan ja ne ovat siis palkallisia.
Mikäli työntekijä jää ylitöihin, hänellä on säännöllisen työajan jälkeen välittömästi oikeus 2 tunnin välein 12 minuuttia kerrallaan kestävään taukoon. Kyseistä taukoa ei kuitenkaan pidetä, mikäli ylityön arvioitu kesto on enintään 1 tunti. Kyseinen tauko on palkallinen ja se lasketaan ylityöaikaan.
| TYÖAIKA (per päivä) | TAUOT |
| yli 6 h | 30 min (palkaton) |
| 6–8 h | 30 min (palkaton) + 12 min (palkallinen) |
| 8–10 h | 30 min (palkaton) + 2x 12 min (palkallinen) |
| 10 h tai yli | 30 min (palkaton) + 3x 12 min (palkallinen) + 1x 12 min tauko per 2 h (palkallinen) |
VÄHIMMÄISPALKKA
Työehtosopimuksessa on määritetty tietyt vähimmäispalkkatasot eli minimi, joka työstä tulee maksaa. Palkkatasot perustuvat eri vaativuustasoryhmiin. Työn vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon työn edellyttämä osaaminen, vastuu ja kuormitus. Vaativuusryhmä määräytyy työntekijän pääasiallisten työtehtävien perusteella ja määrityksen tekee työnantaja tai tämän edustaja ja asianomainen työntekijä. Vaativuusryhmien määrittelyä on avattu tarkemmin työehtosopimuksessa.
1.3.2023 alkaen vaativuustasojen mukaiset vähimmäispalkat:
1.3.2024 alkaen vaativuustasojen mukaiset vähimmäispalkat:
YLITYÖ
Ylityö on työtä, jota tehdään säännöllisen työajan lisäksi. Se voidaan määrittää vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus. Mikäli vuorokautinen työaika ylittyy enintään 2 h, työntekijä saa kyseiseltä ajalta 50 %:lla korotettua palkkaa ja sitä seuraavilta ylityötunneilta 100 %:lla korotettua palkkaa.
Viikoittaiseen työaikaan lasketaan säännöllinen työaika ja tehdyt ylityötunnit. Viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittää säännöllisen viikoittaisen eli 40 h, keskimääräisen eli 50 h tai paikallisesti sovitun 55 h työajan. Mikäli viikoittainen työaika ylittyy enintään 8 tuntia, maksetaan kyseisistä tunneista 50 %:lla korotettu palkka. Sitä seuraavilta tunneilta maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Kun viikkoylityökorotus on suoritettu ensimmäisten 8 tunnin osalta, korvataan tämän jälkeen tunnit 100 %:lla huolimatta siitä, onko kyseessä vuorokautiset vai viikoittaiset ylityötunnit.
Mikäli sovitaan, ylityötunnit voidaan vaihtaa vastaavaan palkalliseen vapaa-aikaan tai siirrettäväksi työaikapankkiin. Tällöin ylityökorvauksia ei siis suoraan makseta. (Katso kohta TYÖAIKAPANKKI)
YÖTYÖLISÄ
Kello 22–05 välisenä aikana suoritetusta työstä, maksetaan työntekijälle yötyölisä. Käytännössä yötyölisä on 20 % korotus palkkaan kyseiseltä ajalta. Yötyölisää ei makseta, mikäli kyseessä on vuoro-, yli- tai hätätyö.
SUNNUNTAITYÖ
Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorvaus. Kyseinen korvaus on suuruudeltaan 100 % korotus tuntipalkkaan. Korvaus voidaan myös sopia siirrettäväksi työaikapankkiin, jolloin sitä ei suoraan makseta.
TYÖAJAN TASOITTUMINEN
Työajan tasoittumisjakson pituus on 52 viikkoa. Tämä tarkoittaa käytännössä, että työntekijän työajan tulee tasoittua kyseisenä aikana maksimissaan säännöllisen työajan enimmäistyöaikaan. Mikäli työaika tasoittuu suuremmaksi kuin enimmäistyöaika, yli menneet tunnit korvataan ylityönä tasoittumisjakson päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. Tällöin kyseisiltä tunneilta maksetaan peruspalkan lisäksi ylityökorvaus.
TYÖAIKAPANKKI
Työaikapankilla tarkoitetaan järjestelmää, jossa voidaan siirtää lakiin tai työehtosopimukseen perustuvia vapaita pidettäväksi tai säännöllistä työaikaa tehtäväksi myöhemmin. Kyseisen järjestelmän soveltaminen perustuu vapaaehtoisuuteen.
Mikäli työsuhde päättyy, työaikapankissa olevat pitämättömät vapaat tulee maksaa keskituntiansion perusteella.
KESKITUNTIANSIO
Keskituntiansiolla tarkoitetaan kahden edeltäneen palkanmaksukauden keskimääräistä tuntipalkkaa. Laskennassa otetaan huomioon vuorotyö- ja olosuhdelisät, mutta ei yli- tai sunnuntaityökorotuksia.
KOKONAISPALKKA
Työntekijän kohdalla voidaan sopia kokonaispalkasta, mikäli työntekijä työskentelee työnjohtotehtävässä tai itsenäisessä asiantuntijatehtävässä ja voi itse päättää työajoistaan. Kokonaispalkalla tarkoitetaan palkkaa, joka koostuu perusosasta eli tunti- tai kuukausipalkka ja sen lisäksi maksettavasta kiinteästä kuukausikorvauksesta. Kiinteä kuukausikorvaus sisältää työntekijän yli- ja sunnuntaityön, päivystyksen, varallaolon sekä muut työaikaan liittyvät korvaukset. Mikäli kyseisiä lisiä ei siis haluta maksaa erikseen, kannattaa työntekijän kohdalla sopia kokonaispalkkauksesta.
Kiinteä kuukausikorvaus kattaa myös työehtosopimuksen mukaiset päivystys- ja varallaolokorvaukset. Päivystyksen ja varallaolon laajuudesta ja ajankohdista sovitaan etukäteen kirjallisesti.
VUOSILOMA
Vuosilomasta on voimassa se, mitä vuosilomalaissa on säädetty. Perussääntönä on, että vuosilomaa kertyy 2,5 arkipäivää jokaiselta lomanmääräytymisjakson kuukaudelta.
Mikäli työsuhde kuitenkin on jatkunut lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yhdenjaksoisesti alle vuoden, laskenta toteutetaan 2 arkipäivällä. Loman pituutta laskettaessa päivää pienempi osa pyöristetään aina täyteen päivään.
Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi luetaan kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, pääsiäislauantai, vapunpäivä, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä ja jouluaatto.
Työehtosopimuksen mukaan 4 viikon eli 24 arkipäivän pituisesta vuosiloman osasta vähintään puolet tulee antaa yhdenjaksoisena lomana 2.5.–30.9. välisenä aikana. Mikäli vuosiloma on tällä tavoin jaettu ja osa siitä annetaan työnantajasta riippuvasta syystä lomakauden ulkopuolella, siirtynyt vuosiloman osa annetaan 50 %:lla pidennettynä. Tämä vapaa huomioidaan työssäolon veroisina päivinä seuraavaa vuosilomaa laskettaessa.
Mikäli vuosiloman pituus ylittää 4 viikkoa, työnantaja saa antaa ylittävän osan lomakauden 2.5.–30.9. ulkopuolella.
VUOSILOMAPALKAN LASKENTA
Vuosilomapalkalla tarkoitetaan vuosiloman ajalta maksettavaa palkkaa.
Vuosilomapalkka lasketaan vuosiloman alkamista edeltävän laskentajakson keskituntiansion perusteella. Mikäli viikoittainen työaika vaihtelee, huomioidaan laskennassa keskimääräinen toteutunut säännöllinen työaika.
Tuntipalkkaisen vuosilomapalkan laskenta:
(keskituntiansio x työaika per vko(tunteina) : 6) x 1,03 = palkka per vuosilomapäivä
Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkan laskenta:
kk-palkka : 25 = palkka per vuosilomapäivä
Jos työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, hänelle maksetaan lomaltapaluuraha. Lomaltapaluuraha on 50 % työntekijän vuosilomapalkasta. Kyseinen korvaus maksetaan lomalta paluuta seuraavana palkanmaksupäivänä.
Lisätietoa löydät tarvittaessa alkuperäisestä työehtosopimuksesta. Huomioithan, että lisäksi työntekijä ja työnantaja ovat voineet sopia paikallisesti ja kirjata ehdot esimerkiksi työsopimukseen. Työsopimuksella tai työehtosopimuksella ei olla voitu kuitenkaan sopia sovellettavia lakeja huonompia ehtoja, sillä työaikalaki ja vuosilomalaki ovat pakottavaa oikeutta. Kyseiset lait siis asettavat minimivaatimukset, joita työsuhteissa tulee noudattaa.
Muistathan meidät asiantuntijanasi hevosjuridiikassa!
Kirjoittaja, Venla Sallinen, oik. yo