Hevosharrastukseen lukeutuu vahvasti kaikenlainen hevosen hoitaminen ja talleilla puuhastelu. Tallin omistajan ja harrastajien välillä voi syntyä epäselvyyttä siitä, mistä toiminnassa on kulloinkin kyse. Siksi onkin tärkeää, että kaikille osapuolille on selvää, missä asemassa he tallilla toimivat. Onko kyse siis työsuhteesta vai harrastamisesta.
Työsuhteen tunnusmerkistö on johdettavissa työsopimuslain 1 §:stä. Joskus työsuhde voi olla vaikeaa erottaa harrastustoiminnasta. Epäselviä tilanteita voi tulla eteen huomaamatta, kun harrastajat oleilevat paljon talleilla ja tekevät tallityöntekijöille kuuluvia tehtäviä. Tällöin työsopimuslain tunnusmerkistön tulkitseminen auttaa erottamaan työsuhteen ja harrastustoiminnan toisistaan.
Talliyrittäjän on syytä muistaa, että harrastustoiminta on pidettävä erillään varsinaisista tallitöistä, vaikkakin harrastustoimintaan toisaalta myös kuuluu erilaiset tallityöt. Epäselvyyksien välttämiseksi työsuhteen syntymiseen liittyen on tarpeellista laatia kirjallinen työsopimus jossa sovitaan vastikkeeseen sekä työn suoritukseen liittyvistä ehdoista. Harrastustoiminnan sisällöstä on myös hyvä sopia niin, että osapuolet ovat asiasta selvillä.
Jotta kyseessä voidaan katsoa olevan työsuhde, TSL:n mukaisten seuraavien tunnusmerkkien on täytyttävä:
1. Sopimus
Ensinnäkin, jotta kyseessä voidaan katsoa olevan työsuhde, on työnantajan ja työntekijän välille täytynyt muodostua yhteisymmärrys siitä, että työtä on tarkoitus tehdä työnantajan lukuun. Sopimuksen voidaan katsoa muodostuneen, mikäli on annettu tarjous ja siihen kohtuullisessa ajassa hyväksyvä vastaus, sopimus on allekirjoitettu tai sopimus voidaan muuten katsoa syntyneen. Esimerkkinä jos tallinpitäjä on ehdottanut tiettyjä toimenpiteitä suoritettavaksi ja saanut tähän kohtuullisen ajan puitteissa myöntävän vastauksen, voidaan sopimuksen työsuoritteesta katsoa syntyneen. Työsuhde ei synny siten, että hevosharrastaja omaehtoisesti touhuilee talleilla ilman tallinpitäjän pyyntöä. Työsuhde voi toisaalta syntyä myös hiljaisesti ilman nimenomaista sopimista, kun osapuolet tämän hyväksyvät. Käytännössä tällä voidaan tarkoittaa sitä, ettei tallinpitäjä voi perustellusti otaksua, että harrastaja tekee mittavasti tallityöntekijän töitä saamatta siitä palkkaa.
2. Työn tekeminen työnantajan lukuun
Ei riitä, että vaaditut tehtävät tapahtuvat sovitusti, vaan niiden tulee olla sellaisia, että kyseessä voidaan katsoa olevan työn tekemistä toiselle. Tallinpitäjän ehdottamien tehtävien tulee lisäksi tapahtua tallinpitäjän lukuun tai jollakin tapaa hyödyttää yritystä mahdollisena työnantajana. Tässä harkinnassa kuitenkin on keskeistä huomioida myös työn suorittajalle koituvat edut. Tallilla säilytettävän oman hevosen perustarpeista huolehtimisen ei voida lähtökohtaisesti katsoa olevan tallinomistajalle tehtävää työtä, vaikka se olisi tapahtunut nimenomaisesti tallinomistajan kehotuksesta.
3. Vastikkeellisuus
Jotta kyseessä voisi olla työsuhde, työn suorittamisen on oltava vastikkeellista tai on syytä katsoa suoritukseen liittyneen vastikkeellisuusolettama. Kyseessä voi olla palkka tai muu rahanarvoinen vastike. Näin ollen esimerkiksi talkootyön ei voida katsoa muodostaneen työsuhdetta. Mikäli siis tallilla tehtyjen suoritusten voidaan katsoa olleen vastikkeellisuusolettaman ulkopuolista toimintaa, on kyseessä enemmän harrastus- tai talkootoimi eikä työsuhde. Ohjesääntönä voidaan pitää sitä, että työtä tekevällä on perusteltu syy odottaa työn tekemisestä palkkaa, ja siitä on myös osapuolten välillä sovittu.
4. Johdon tai valvonnan alaisuus
Yksi työsuhteen edellytys on, että suorituksen on tapahduttava työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Käytännössä tällöin työntekijä on velvollinen noudattamaan työnantajan antamia ohjeita. Mikäli suoritus tapahtuu johdon tai valvonnan alaisena, työntekijän toiminnan voidaan katsoa olevan rajoitettu työnantajan toimesta.
5. Työn tekeminen
Työsuhteen muodostumiseksi tulee kyseessä olla tosiasiallinen työn tekeminen. Mikä tahansa puuhastelu talleilla ei täytä työsuhteen tunnusmerkistöä. Suorituksen tulee siis olla sellaista, että sen voidaan katsoa olevan työtä. Tämä harkinta kohdistuu siis varsinaiseen suoritukseen ja se suoritetaan aina tapauskohtaisesti. Harkinta voidaan tehdä esimerkiksi kohtuuden ja olosuhteiden näkökulmasta. Ei voida siis suoraan jaotella sitä, millainen tekeminen voidaan katsoa työksi ja millainen harrastustoiminnaksi.
Työsuhteen voidaan siis katsoa syntyneen, mikäli oheinen tunnusmerkistö täyttyy. Luettelo ei ole täysin tyhjentävä. Työsuhteen edellytyksien täyttymistä arvioitaessa harkinta tulee tehdä aina kokonaisvaltaisena. Esimerkiksi tavanomaiset toimet, kuten verokortin pyytäminen/toimittaminen ja työvuorolistojen laatiminen otetaan huomioon. Jotta voidaan varmistua jälkikäteisiltä konflikteilta, on tärkeää olla avoin ja pitää kaikki osapuolet tietoisina, mistä toiminnassa kulloinkin on kyse ja sopia asioista kirjallisesti. Näin vältetään ennakollisesti riidan syntyminen, joka lopulta saattaa johtaa pitkiin ja kalliisiin oikeusprosesseihin.