Sosiaalisessa mediassa jaetaan nykypäivänä paljon kokemuksia ja annetaan palautetta. Toinen hevosharrastaja saattaa hehkuttaa jotakin ratsastuskoulua ja sen kursseja ja toinen taas kirjoittaa avoimesti omasta hevosharrastuksestaan. Aina sosiaalisessa mediassa jaetut kokemukset eivät kuitenkaan ole positiivisia. Jotkin harrastajat saattavat vaikkapa kirjoittaa ilkeästi jostakin tallista tai sen omistajasta huonon kokemuksen jälkeen. Negatiivisella kirjoittelulla voi olla haitallisia vaikutuksia yrityksen toimintaan, johon on hankala puuttua.
Kunnianloukkaus – mitä sillä tarkoitetaan?
Kunnianloukkauksella tarkoitetaan valheellisen tai muutoin halventavan tiedon jakamista toisesta henkilöstä. Kunnianloukkaus on rikoslain mukaan rangaistava teko. Jotta kunnianloukkaus voi tulla rangaistavaksi edellytetään, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa tai, että teko muuten halventaa toista.
Kunnianloukkaus kohdistuu aina yksityiseen henkilöön. Yritys puolestaan ei voi olla kunnianloukkauksen kohteena, mutta yrityksen jäsenet yksityishenkilöinä voivat. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa jaetut virheelliset tai valheelliset tiedot toisesta hevosharrastajasta tai hevostallin omistajasta ovat kunnianloukkausta. Myös epäasiallinen kirjoitus sosiaalisessa mediassa saattaa täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön, jos kirjoitus on toista halventavaa ja se sisältää esimerkiksi toisen haukkumista tai henkilökohtaisuuksia.
Millainen sisältö on kunnianloukkausta?
On huomattava, ettei kaikenlainen arvostelu ole kunnianloukkausta. Sananvapaus sisältää myös arvostelun vapauden. Yrittäjien ja yritysten on siten tietyssä määrin siedettävä elinkeinotoimintaansa kohdistuvaa arvostelua. Lain mukaan tällainen arvostelukaan ei kuitenkaan saa ylittää sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että arvostelun on oltava asianmukaista. Arvostelunvapauskaan ei siten salli yritysten työntekijöiden tai omistajan haukkumista eikä totuudenmukaisen tiedon jakamista halventamistarkoituksessa. Myöskään valheellisten tietojen levittäminen ei ole sallittua arvostelunvapauden perusteella.
Kunnianloukkausta arvioitaessa otetaan huomioon erilaisia seikkoja. Tällaisia ovat muun muassa arvosteltavan asian tai toiminnan luonne, arvostelun todenperäisyys ja asiayhteys, arvostelun kohteen tunnistettavuus, arvostelun vaikutukset sen kohteelle ja arvostelun yleinen hyödyllisyys. Esimerkiksi korkeimman oikeuden tapauksessa KKO 2005:1 pitsan vertaaminen huussinlunkkuun ei ollut kunnianloukkaus, kun otettiin huomioon tekstin huumorisävytteisyys ja kepeys sekä se, että kirjoitus perustui kirjoittajan omiin aistihavaintoihin. Korkeimman oikeuden mukaan elinkeinonharjoittajien on siedettävä kärkevääkin palautetta palveluistaan ja tuotteistaan, kunhan palaute perustuu todenmukaisiin tietoihin. Siihen, onko jonkin antama palaute katsottava kunnianloukkaukseksi, voi vaikuttaa myös se, kuinka laajalle yleisölle palaute on levitetty. Jos sinänsä epäasiatonta palautetta liiketoiminnasta annetaan esimerkiksi ainoastaan hevostallin omistajalle, arvioidaan se helpommin sallituksi. Tällainen palaute katsotaan sallituksi, jos siitä ei koidu omistajalle tai tallille haitallisia seurauksia.
Mahdollisuudet reagoida loukkaavaan kirjoitteluun käytännössä?
Loukkaavalla kirjoittelulla saattaa olla hyvinkin negatiivisia vaikutuksia kohteelleen. Jos esimerkiksi hevostallin omistajasta kirjoitetaan epäasialliseen sävyyn, se saattaa vähentää tallilla kävijöitä ja näin vaikuttaa heikentävästi tallin taloudelliseen tilanteeseen. Toisen haukkuminen taas voi aiheuttaa loukatulle henkistä kärsimystä.
Yksityishenkilön keinot:
Jos yksityishenkilö havaitsee itsestään kirjoitettavan epäasiattomaan sävyyn sosiaalisessa mediassa, kannattaa hänen tehdä rikosilmoitus kunnianloukkauksesta poliisille. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että kunnianloukkaus on asianomistajarikos, eli asiassa ei nosteta syytettä, ellei loukattu itse vaadi asiassa rangaistusta. Yksityishenkilö voi myös vaatia tekijältä vahingonkorvausta hänelle mahdollisesti aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta ja kärsimyksestä.
Tämän lisäksi loukattu voi pyytää sosiaalisen median ylläpitäjää poistamaan häntä koskevan asiattoman sisällön.
Yrityksen keinot:
Kuten edellä on todettu, kunnianloukkaus ei voi kohdistua suoraan yritykseen. Yritys ei siis voi tehdä kunnianloukkauksesta rikosilmoitusta. Yrityksellä on kuitenkin muita keinoja loukkaavaan keskusteluun puuttumiseksi.
Jos yrityksestä on julkaistu mediassa esimerkiksi lehtijuttu, on yrityksellä sananvapauslain mukaan oikeus oikaista lehtijutussa ilmaistu valheellinen tai toimintaa haittaava tieto. Jos yrityksestä taas on puhuttu epäasialliseen sävyyn esimerkiksi Facebookissa, voi Facebookia pyytää poistamaan keskustelun. Lisäksi yrityksellä on oikeus vaatia vahingonkorvausta sosiaalisen median kirjoituksien aiheuttamasta taloudellisesta vahingosta. Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua se, että aiheutuneen vahingon määrä on kyettävä näyttämään, mikä ei aina ole yksinkertaista.