Sopimuksen syntymisestä
Sopimus voi syntyä suullisesti ja kirjallisesti. Tämän lisäksi sopimus voi syntyä myös konkludenttisesti eli hiljaisesti. Viimeksi mainitulla tavalla syntynyt sopimus voi olla ongelmallinen monellakin tapaa, erityisesti jos asiasta syntyy erimielisyyttä. Myös suullisesti solmittu sopimus aiheuttaa helposti suuria haasteita, jos sopimuspuolten välillä syntyy erimielisyyksiä. Edellä mainitun takia olisi ensiarvoisen tärkeää, että sopimukset olisivat aina kirjallisessa muodossa.
Miksi kirjallinen sopimus?
On kovin tyypillistä, että sovintoneuvotteluita käytäessä sopimuksen muoto matkan varrella jalostuu ja muuttuu. Tällöin voi käydä helposti niin, että osapuolet eivät lopulta ole aivan selvillä siitä, mitä lopulta sovittiin. On siis erityisen tärkeää, että lopullinen sopimus on varmasti sisällöltään sellainen, mitä osapuolet ovat sopineet.
Kuka laatii sopimuksen?
Usein tilanne on sellainen, että toinen osapuoli vastaa sopimuksen laatimisesta. Erityisesti näissä tilanteissa on tärkeää olla tarkkana, että sopimus todellakin vastaa sitä, mitä osapuolet ovat sopineet ja välttyä siltä, että toinen osapuoli sanelee yksin sopimuksen sisällön.
Mitä sopimuksen tulisi pitää sisällään?
Jokainen sopimus tulisi laati yksilöllisesti kulloiseenkin tilanteeseen. Sopimuspohjia käytettäessä tulee olla erityisen hereillä siitä, että niitä ei käytetä ”sokeasti”, vaan jokainen sopimus tulisi laatia ajatuksen kanssa huolellisesti vastaamaan kulloistakin tarvetta.
Mitä hyvästä sopimuksesta tulee ainakin löytyä?
- Ketkä ovat sopimuksen osapuolia
- Sopimuksesta aiheutuvat vastuut ja velvollisuudet
- Miten toimitaan, mikäli jompikumpi osapuoli ei noudata sopimusta?
- Miten toimitaan, jos sopimuksesta on syntymässä erimielisyyksiä
- Ensin pyritään ratkaisemaan neuvotteluteitse
- Käräjäoikeus vai välimiesmenettely?
- Mikäli asiassa on kansainvälinen ulottuvuus, minkä maan lakia sovelletaan ja mikä on oikea riidan ratkaisun foorumi